Tietoa pikkuvauvan refluksista
Pikkuvauvan pulauttelu eli refluksi on fysiologinen ilmiö.
Täysiaikaisen vauvan ruokatorven pituus on vain n. 8-10 cm ja ruokatorven alasulkijalihas on vain muutamia millimetrejä pitkä.
Vauvan ruokatorven alasulkijalihas sijoittuu myös lähes täysin rintaontelon puolelle, kun taas aikuisilla osa sulkijalihasta sijoittuu vatsaontelon puolelle erilaisiin paineolosuhteisiin. Näin vauvan mahalaukun ja ruokatorven anatomia edesauttavat vatsan sisällön takaisinnousua.
Mahalaukun venyminen runsaan maitomäärän myötä, itkuisuus tai esim. turvaistuimessa istuminen lisäävät vauvan vatsaontelon painetta , mikä lisää refluksia. Vatsan sisältö on vauvoilla kuitenkin pääsääntöisesti vain vähän hapanta tai heti ruokailun jälkeen pulautettaessa jopa neutraalia. Nieleskeleminen on imeväisillä normaalia ja sitä voi esiintyä myös aterioinnin ulkopuolella. tavallinen toiminnallinen
Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että refluksioireiden paranemistaipumus on hyvin vahva ja oireet lieventyvät spontaanisti kasvun myötä.
(Lähde: Pulautteleva imeväinen, Duodecim terveyskirjasto)
Vatsansisällön heikon happamuuden takia happovaikutus ruokatorven alueella on vauvoilla merkittävästi pienempi kuin myöhemmässä iässä. Lumekontrolloiduissa tutkimuksissa happosalpaajat eivät ole osoittautuneet tehokkaaksi hoidoksi imeväisten refluksin hoidossa. Uuden Koreassa tehdyn tutkimuksen mukaan (yli 4 miljoonaa äiti-lapsiparia) imeväisiässä käytetty (n. 4-7päivän kuuri) happolääkitys liittyi myöhemmällä iällä todettuihin astma- ja erityisesti ruoka-aineallergia-diagnooseihin (Duodecim-lehti 2023;139:787).
Mutta mitä tehdä kun epäilet että refluksi aiheuttaa vauvallesi epämukavuutta?
Keskustele huolestasi neuvolassa. Siellä tarkastellaan vauvan kasvua ja kehtystä, joiden tulee edetä normaalisti pulauttelusta huolimatta.
Kiinnitä myös huomiota hoito-otteisiisi vauvaa käsitellessäsi. Koska imetys vie useita tunteja päivässä, on myös Sinun ja vauvan asento imetettäessä ja röyhtäyttäessä merkittäviä molempien hyvinvoinnille. Myös maidon sakeuttajan käyttöä voi kokeilla, jos tuntuu että pulauttelua on paljon.
Vaikka pulauttelu eli refluksi kuuluu imeväisten normaaliin kehitykseen, voi ruokatorveen nouseva vatsansisältö aiheuttaa vauvalle kipua muilla kuin liikahappoisuuden mekanismeilla.
Imeminen on vauvoille usein miten hyvin mieluista. Toisilla vauvoilla on lisäksi todella voimakas imemisen tarve. Silloin tutti voi olla avuksi, jos tuntuu että vauva haluaisi koko ajan olla rinnalla, mutta pulauttelee sitten ylitäyttöä myös paljon. Yltiöpäinen ja jatkuva syöminen voi usein tilannetta. Kun vauva on syönyt itsensä kylläiseksinki, onkin järkevää, että ruokailujen välillä on myös taukoja. Maltilliseen imetysaikaan ja ruokailutapahtumien lukumäärään kannattaakin kiinnittää huomiota.
Hyvä imetysasento sekä äidille että vauvalle lisäävät imetystilanteen rentoutta. Jos äidin asento on epämukava, voi vauvankin olla vaikea rauhoittua, kun se vaistoaa että äidillä on epämukava olo. Äidin ei siis kannata uhruatua asentonsa puolesta imetettäessäkään. Ergonomisessa ja miellyttävässä imetysasennossa äiti voi istua ryhdikkäästi ja nojata selkäänsä miellyttävän tukevaan selkänojaan, polvissa on suora kulma, jalkaterät ovat lattialla ja äidin kyynärpää on tuettuna käsinojaan. Vauvan asento tuetaan syliin toimivaksi tyynyillä eikä äidin tarvitse esim. kumartua, nostaa polveaan tai kiertää itseään saadakseen vauvalle hyvän asennon. Hyvä imetysasento lähtee siis äidin mukavasta ja ergonomisesta asennosta.
Se, että vauvan vatsan toiminta on jouhevaa, vähentää vatsaontelon sisäistä painetta, kun ulostemassa ei pääse suureksi ja vie siellä tilaa. Vauvan masun toimintaa kannattaakin tarvittaessa pyrkiä edistämään suolen toimintaa edistävin kotikonstein kuten mm. monipuolisella asentohoidolla ja tarvittaessa ummetusta helpottavilla ruoka-aineilla kuten mallasuutteella tai luumuvedellä.
Osteopaattina voin auttaa Sinua hoitamalla vauvaasi ja ohjaamalla teitä juuri teidän tilanteessanne. Virittämö <3 Vauvaperheet!