Pelko sosiaalisuuden esteenä?

Me ihmiset olemme laumaeläimiä ja tarvitsemme aina (edes jonkin verran) toistemme seuraa voidaksemme hyvin. Sosiaaliset tilanteet aiheuttavat monille normaalia jännitystä, mutta n. 1/100 ihmiselle sosiaaliset tilanteet aiheuttavat pelkoa. 

Silloin normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyy voimakas pelko ja ahditus. Kyse voi tällöin olla diagnosoitavasta ahdistushäiriöstä.

Mieli ry:n johtava asiantuntija Kristian Wahlbeck kertoo, että sosiaalisia tilanteita rajusti pelkäävän ihmisen ajatusmaailma on siten virheellinen, että ihminen pelkää muiden suhtautuvan häneen oikopäätä kritisoiden, tuomitsevasti tai arvostelevasti. Tyypillisesti pelko alkaa jo teini-iässä ja sen taustalla voi olla lapsuudessa koettu ankara, solvaava ja nolaava kasvatus. Tai lapsi on joutunut kaveripiirissä tai koulussa häväistyksi tai pilkatuksi.

Wahlbeck korostaa että sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi terveysongelma muiden joukossa. 

Tarjolla on sekä omahoito-ohjelmia että ammattiapua, joista noin 90% apua hakeneista saa apua. Alkuun pääsee Mielenterveystalo.fi:ssä olevalla ilmaisella, kaksiosaisella omahoito-ohjelmalla.

☘️Ensimmäisessä osassa pelosta kärsivä ohjataan tunnistamaan omia ajatuksiaan ja ajatusmallejaan. Toisessa osassa omahoito-ohjelmaa aletaan sitten harjoitella sosiaalisia tilanteita pienin askelin (https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/sosiaalisen-jannittamisen-omahoito-ohjelma).

Jos omahoito ei auta, on syytä hakeutua terveyskeskuksen, työterveys- tai opiskelijaterveydenhuollon ammattiauttajan pakeille, jotta lyhyen psykoterapian avulla voi saada apua.

(Lähde: Pelosta rentouteen ihmisten joukossa, Diabetes-lehti 2/23)